Sisällysluetteloon
Virtuaalikirjastoprojektiin vuonna 1996 osallistuneet henkilöt

Jyväskylän yliopiston kirjasto

Oili Kokkonen (30.6.1996 saakka)
koko projektin koordinointitehtävät

Toini Alhainen
koko projektin koordinointitehtävät

Anja Agander, Liisa Hughes ja Pirkko Uusi-Penttilä
kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjaston laatiminen

Mirja Laitinen
liikuntatieteen virtuaalikirjaston laatiminen

Eva Ijäs
psykologian virtuaalikirjaston laatiminen

Risto Heikkinen
käyttäjäkyselylomakkeen suunnittelu, käyttäjäkyselyn analysointi, virtuaalikirjastojen rakentamiseen osallistuminen (mm. virtuaalikirjastojen editointi HTML-muotoon), tiedottaminen, raportin toimittaminen

Tero Kansanaho (30.7.1996 saakka)
käyttäjäkyselylomakkeen suunnittelu, virtuaalikirjastojen rakentamiseen osallistuminen (mm. virtuaalikirjastojen editointi HTML-muotoon)

Pirita Juppi
tiedottaminen

Päivi Tynjälä (Kasvatustieteiden tutkimuslaitos)
asiantuntija-apu käyttäjäkyselylomakkeen laatimisessa

Kuopion yliopiston kirjasto

Riitta Huuhtanen (riitta.huuhtanen@uku.fi)
projektin koordinointitehtävät

Heikki Laitinen
aineiston valintakriteerien laadinta, aineiston kerääminen molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian sekä ympäristöterveyden virtuaalikirjastoihin, virtuaalikirjastojen editointi HTML-muotoon

Oili Puukko
aineiston valintakriteerien laadinta, aineiston kerääminen hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjastoon

Antero Puhakka
aineiston kerääminen hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjastoon

Anu Eskelinen ja Raija-Leena Panula
aineiston valintakriteerien laadinta

Oulun yliopiston kirjast

Päivi Kytömäki (paivi.kytomaki@oulu.fi)
projektin koordinointitehtävät

Riitta Hoppnania
projektin koordinointitehtävät

Sanna Tuomela
hakukoneiden arviointi ja virtuaalikirjastojen laatiminen

Tapani Kemppainen, Margit Mustonen
virtuaalikirjastojen laatimiseen osallistuminen

Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

Liisa Kemppi (lkemppi@uiah.fi)
projektin koordinointitehtävät

Sakke Yrjölä
virtuaalikirjastojen visuaalisen ilmeen kehittäminen, logon ja virtuaalikirjastojen taustakuvan suunnittelu

Riitta-Liisa Leskinen, Eila Rämö
taideteollisuuden, taidekasvatuksen ja kuvallisen viestinnän virtuaalikirjaston laatiminen

Joel Ortila
taideteollisuuden, taidekasvatuksen ja kuvallisen viestinnän virtuaalikirjaston laatiminen, konsultointia ulkoasun laadinnassa

Anu Lehtonen
kerätyn aineiston ryhmittely Kuopion yliopiston kirjaston suosittamien valintakriteerien mukaan

Teknillisen korkeakoulun kirjasto

Sinikka Koskiala (sinikka.koskiala@hut.fi)
projektin koordinointitehtävät

Irma Pasanen-Tuomainen (irma.pasanen@hut.fi)
projektin koordinointitehtävät

Sirkku Känsälä
virtuaalikirjastojen aineistoryhmiä koskevan ehdotuksen laatiminen, ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjaston jaottelu eri aloihin, aineiston valinta ja toimittaminen julkaistavaan muotoon, valitun aineiston valvonta ja korjauksista huolehtimine n

Eva Tolonen
ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjaston jaottelu eri aloihin, aineiston keruu ja valinta

Virpi Palmgren
aineiston keruu ja valinta

Jussi Kangasharju (24.5.- 20.6.1996), Kai Konka (1.6.-30.8.1996)
rakennemallien ideointi ja testaus

Sisällysluetteloon
Projektin tiedotus

Lehdet

Yleinen tiedotus projektista (julkaistuja juttuja)
julkaisut tiedeyhteisön piirissä (paikalliset ja koko Suomen kattavat), mm. Korkeakoulutieto, Tieteentekijä, Tiedonjyvä (JY), Jyväskylän ylioppilaslehti, Kirjamakasiini (JYK), Kuopion yliopiston tiedotuslehti, Tietopisto (OY), Nytikkä (TaiK), TKKnyt-uutislehti; kirjasto- ja atk-alan lehdet (mm. Signum, Mikro-PC)

Virtuaalikirjastokohtainen tiedotus
Tieteenalakohtaisista virtuaalikirjastoista tehtiin tiedotusta ko. alan piirissä toimiviin lehtiin. Esim. Hiihtäjä-lehti, Urheilupsykologia-lehti julkaisivat jutut Liikuntatieteiden virtuaalikirjastoista.

Internet

Yleinen tiedotus projektista
Uutisryhmät (sfnet.keskustelu.viestintä.www; sfnet.keskustelu.tietoverkot; finet.tiedotteet.lehdistö). Paikallisella tasolla projektista tiedotettiin yliopistojen sähköpostilistoilla ja uutisryhmissä. Kirjastoalan Internet-foorumeista projektista tiedotettiin tt-keskustelu@kaapeli-sähköpostilistalla ja sfnet.tiede.kirjastot-uutisryhmässä .

Virtuaalikirjastokohtainen tiedotus
Tieteenalakohtaisista virtuaalikirjastoista tehtiin tiedotusta ko. alan piirissä vaikuttaviin uutisryhmiin. Esim. psykologian virtuaalikirjastosta tiedotettiin seuraavissa uutisryhmissä: sfnet.keskustelu psykologia; sfnet.opiskelu.sospsyk; hy.opiskelu.psykologia; finet.freenet.oppiaineet.psykologia.keskustelu.

Koulutus- ja esittelytilaisuudet

Yleinen tiedotus projektista
tiedonhaun ja kirjaston käytön kurssit hankkeessa mukana olevien projektiosapuolien toimesta, NVBF:n konferenssi "Library User Education and Information Literacy" 19.11. Linköpingissä, Nordic Net Centren Workshop 10.10. Lundissa, Suomen Tieteellisen kirjastoseuran käyttäjäkoulutuspäivä 5.11. Tampereella, Helsingin yliopistossa 27.11. pidetty projektia koskeva esitys, Kuopion läänin maakuntakirjastopäivät

Virtuaalikirjastokohtainen tiedotus
Tieteenalakohtaisen tiedonhaun koulutustilaisuudet, muut tapahtumat: Esim. liikuntatieteen virtuaalikirjastoa esiteltiin syksyn aikana Terveysliikuntapäivillä Tampereella ja laivaseminaarissa Liikuntatieteen päivillä.

Muu tiedotus

Yleinen tiedotus projektista
Lehtien lisäksi hankkeesta lähetettiin tiedotteita projektia yleisesti esittelevän tekstin muodossa mm. Opetusministeriöön, Opetushallitukseen, yliopistojen tiedotuksiin ja tieteellisiin kirjastoihin. Projektin esitteittä jaettiin kirjastoissa sekä koulutus- ja esittelytilaisuuksissa. Radio-Jyväskylä ja Kuopion läänin koulutus- ja tiederadio (Radio Kantti) tekivät haastattelun projektista

Virtuaalikirjastokohtainen tiedotus
Tieteenalakohtaisista virtuaalikirjastoista lähetettiin tiedotteita ko. alan piirissä toimiville organisaatioille. Esim. Kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastosta tiedotettiin seuraaviin paikkoihin: Jyväskylän yliopiston kasvatusalan laitokset, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Vammaiskeskuksen tukisäätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, opettajankoulutuslaitokset Suomessa, Yliopistojen kasvatustieteelliset tiedekunnat, Opetushallituksen ja opetusministeriön kirjastot.

Esimerkki tiedotemateriaalista

TIETEELLISIÄ VIRTUAALIKIRJASTOJA INTERNETIIN (yleinen tiedote projektista syyskuussa 1996)

Syksyn aikana valmistuu tieteenalakohtaisia suomenkielisiä virtuaalikirjastoja Internetiin. Ne luovat polkuja tietoavaruuteen ennenkaikkea tutkijoille, opiskelijoille, opettajille ja muille tieteellisen tiedon tarvitsijoille.

Mitään virtuaalikypäröitä ja datahanskoja ei asiakas näissä virtuaalikirjastoissa tarvitse, vaan kirjastot ovat karun asiallisia, mutta myös käyttäjäystävällisiä www-sivujen kokonaisuuksia. Niihin pääsee tavallisella Internet-selaimella.

Virtuaalikirjastojen rakentamisessa on käytetty korkeakoulukirjastojen kokemusta tietopalvelusta. Internetissä olevien hakupalveluiden rinnalle (esim. Alta Vista, Yahoo, Kompassi) saadaan nyt informaatikkojen valitsemia ja luokittelemia yhteyksiä Internetin tietovarantoihin. Nämä virtuaalikirjastot toimivat tavallaan tieteenalakohtaisina Internet-tiedon tietopankkeina. Niiden kautta on hyvä lähteä tiedon etsintään Internetin tietoavaruudesta.

Virtuaalikirjastoprojekti
Kaiken takana on suomalainen virtuaalikirjastoprojekti, joka käynnistyi toukokuussa-96 viiden korkeakoulukirjaston yhteishankkeena. Mukana projektissa ovat Jyväskylän yliopiston kirjasto (projektin johto), Kuopion yliopiston kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto, Taideteollisen korkeakoulun kirjasto ja Teknillisen korkeakoulun kirjasto. Hanke on osa opetusministeriön Suomi tietoyhteiskunnaksi -ohjelmaa. Projektin tavoitteena on parantaa ja tehostaa verkkotiedon käyttöä erityisesti korkeakouluympäristössä.

Hankkeen tuloksena syntyy virtuaalikirjastoja seuraaville tieteenaloille: aate- ja oppihistoria, ekologia, geeniterapia, geologia, hoitotiede, kasvatus ja koulutus, kuvallinen viestintä, liikuntatiede, maantiede, molekulaarinen lääketiede, psykologia, saamen kieli ja kulttuuri, taidekasvatus, taideteollisuus, terveydenhuolto, ympäristönsuojelutekniikka ja ympäristöterveys.

Projektin kotisivu löytyy Internet-osoitteen http://www.jyu.fi/kirjasto/virtuaalikirjasto/ takaa. Sitä kautta pääsee myös virtuaalikirjastoihin. Osa niistä on jo avattu käyttöön, osa valmistuu myöhemmin syksyn aikana.

Kirjasto elää www-sivuilla
Tiedonetsijän avuksi laaditaan virtuaalikirjastoihin sanahaku- ja opastussivuja, jotka vastaavat kirjastorakennusten info- ja neuvontapalveluja.Virtuaalikirjastosivujen kautta tulee yhteyksiä myös projektissa mukana olevien korkeakoulukirjastojen tietovar antoihin.

Internetistä löytyvää materiaalia on esim. kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastossa jaoteltu yleiseen kasvatustieteelliseen aineistoon, koulutuspolitiikan tietoon ja eri koulutusalojen (varhaiskasvatus, perusasteen koulutus ja lukio, erityispedagogiikka, ammatillinen koulutus, aikuiskasvatus, korkeakoulutus) materiaaliin. Näissä alaryhmissä jaottelua on tehty aineistomuodon mukaan lehtiin, asiantuntijaorganisaatioihin, konferensseihin, uutisryhmiin ja postituslistoihin sekä linkkikokoelmasivuihin. Kaikki materiaali on valittu erityisten valintakriteerien avulla.

Jokaisella käyttäjällä on mahdollisuus osallistua virtuaalikirjastojen kehittämiseen. Palautetta voi antaa käyttäjäkyselyn kautta, joka on elektronisen lomakkeen muodossa ja johon pääsee jokaiselta virtuaalikirjastosivulta. Kyselyyn osallistujien kesken arvotaan palkintoja.

Perinteisten kirjastojen tapaan virtuaalikirjastot eivät ole koskaan valmiita. Ne ovat aineistonsa suhteen jatkuvasti rakenteilla. Aina tarvitaan uusia linkkejä uuteen tietoon, sillä Internetin tietovaranto on koko ajan muutostilassa. Asiakkaiden on mahdollista ehdottaa uusia linkkejä mielestään tärkeään tieteelliseen tietoon käyttäjäkyselyn ja palautelomakkeiden kautta.

Lisätietoa virtuaalikirjastoprojektista saa toimistopäällikkö Toini Alhaiselta ja Risto Heikkiseltä (puh. 941-603393/253051, email: herive@tukki.jyu.fi).

Sisällysluetteloon
Aineiston valintakriteerit

Kriteerit on tarkoitettu sovellettavaksi tieteellisteknisen Internet-aineiston inventointiin. Tarkoituksena on ollut luoda päivittäiseen työhön soveltuva helppokäyttöinen tarkistuslista. Kriteerit on jaoteltu neljään pääryhmään: sisältö- ja laatukriteerit, muoto- ja käyttöliittymäkriteerit, tekniset kriteerit sekä ilmaisuus-maksullisuus. Niitä voidaan käyttää paitsi aineistoa valittaessa, myös virtuaalikirjastoa järjestettäessä. Yleinen periaate on, että virtuaalikoko elmaan valitaan vain sisällöltään riittävän hyvää ja relevanttia aineistoa. Valitsija voi halutessaan antaa muiden laatukriteerien täyttymisestä 0-5 pistettä ja käyttöliittymä- sekä teknisistä kriteereistä yhdessä 0-5 pistettä. Pisteytys toimii vain aineiston valitsijan työkaluna eikä se ole asiakkaan nähtävissä. Kunkin tiedonläh teen kohdalle kirjoitetaan sen sijaan lyhyt sanallinen kuvaus ja/tai laatuarvio. Valintakriteerit ovat myös asiakkaan katsottavissa hänen niin halutessaan.

1) Sisältö- ja laatukriteerit

1.1 Kehysorganisaation ja käyttäjien tarpeiden mukainen tietosisältö. Tämä on keskeisin kriteeri ja sen tulee koskea kaikkea valittavaa aineistoa. Kriteerissä voi olla useita osa-alueita: tiedon objektiivisuus, tiedon oikeellisuus, tiedontuottajan luotettavuus, tiedon kattavuus, tiedon ajantasaisuus. Aineiston pitää tukea kehysorganisaation opetus-, tutkimus- ja tietopalvelutoimintaa. Kirjastonhoitajien/informaatikoiden ohella tieteenalojen asiantuntijoiden tulisi osallistua mahdollisuuksien mukaan valintaprosessiin.

1.2 Aineiston tekijä (henkilö tai yhteisö), toimittaja tai muu yhteyshenkilö oltava tiedossa.

1.3 Aineistosta löytyvien lähdeviitteiden asianmukaisuus, viitteiden tarkastusmahdollisuus, löytyykö lähdeluetteloa.

1.4 Metadatan olemassaolo (tietoa aineistosta itsestään, sekundaaritietoa, kuvailutietoa).

1.5 Aineiston pysyvyys, päivitystiheys (suhteessa tieteenalaan), milloin viimeksi päivitetty.

2) Muoto- ja käyttöliittymäkriteerit

2.1 Aineiston tyyppi:

Virtuaalikirjasto järjestetään ensin aiheiden ja sitten aineistotyyppien mukaan. Kun käyttäjä on ensin löytänyt haluamansa aiheen, voi hän katsella siihen liittyviä elektronisia julkaisuja, http-dokumentteja, postituslistoja jne.

2.2 Käyttöliittymän selkeys ja toimivuus, miten opastaa käyttäjäänsä, lisäohjeiden saatavuus. Onko http-dokumentissa hakemistoa ja/tai mahdollisuus sanahakuun tekstistä?

2.3 Grafiikan/kuvien asianmukainen käyttö. Löytyykö myös pelkästään tekstipohjainen käyttöliittymä.

3) Tekniset kriteerit

3.1 Riittävän nopea latautuminen käyttäjälle (vrt. kohtaan 2.3), miten toimii eri vuorokaudenaikoina.

3.2 Käyttäjän tarvitsema laitteisto/ohjelmistoympäristö; toimiiko yleisesti käytössä olevissa ympäristöissä vai tarvitseeko joitain erityisiä laajennuksia. Mitä tarvitsee, kuinka helposti ovat saatavissa (jos esim. vaatii AdobeAcrobatin, löytyykö aineistosta itsestään tiedot ja ohjeet, kuinka se hankitaan).

3.3 Aineistossa olevien linkkien tekninen toimivuus, ts. osoittavatko sinne minne väittävät osoittavansa vai ovatko katkenneet. Toimivuutta testataan kolme kertaa määrävälein. Elleivät linkit toimi kolmannella kerralla riittävän hyvin, aineisto voidaan mahdollisuuksien mukaan jättää valitsematta.

4) Ilmaisuus-maksullisuus

Sanallisen laatuarvion yhteyteen laitetaan tieto ilmaisuudesta/maksullisuudesta kuin myös siitä, miten ja kuka voi saada käyttöoikeuden.

Anu Eskelinen, Heikki Laitinen (heikki.laitinen@uku.fi), Raija-Leena Pajula, Oili Puukko (oili.puukko@uku.fi); Kuopion yliopiston kirjasto

Sisällysluetteloon
Virtuaalikirjastojen rakennemalli

Projektissa päädyttiin toteuttamaan hajautettua mallia, jossa kukin osallistuja ylläpitää omaa virtuaalikirjastokokoelmaansa, mutta järjestää sen samalla tavoin. Näin käyttäjä siirtyy luontevasti paikasta toiseen aineiston järjestyksen kuitenkin säilyessä samanlaisena.

Rakennesuunnitelma pohjautuu yksinkertaisuuteen: virtuaalikirjastojen rakenne on lyhyt ja ytimekäs sekä ensimmäisillä tasoilla suhteellisen staattinen. Dynaamisuus, eli tietojen ja rakenteen muuttuminen ympäristön mukaan ilmenee syvemmillä tasoilla. Tarvittaessa aineistoryhmät on mahdollista jakaa omiksi dokumenteikseen, tämä voi olla tarpeellista aineiston määrän kasvaessa. On myös mahdollista perustaa uusia alalajeja eri tieteenalojen alle.

Aineiston valintakriteerit, palautelomake ja opastus/neuvonta ovat dokumentteja, joihin luodaan yhteyksiä kaikilta tieteenalakohtaisilta sivuilta. Hajautetun mallin perusperiaatteen mukaisesti nämä dokumentit sijaitsevat syntysijoillaan, ja ne on linkitetty muiden sivulle.

Aineistoryhmien nimeämisen ja järjestelyn suunnittelussa katsottiin mm. UDK:n, Educate etäopetusjärjestelmän ja erilaisten painettujen tiedonlähdeoppaiden jaottelua. Etenkin painettujen oppaiden puolella ilmeni tieteenalakohtaisia eroja, johtuen eri tieteenaloilla tarvittavan tiedon erilaisuudesta (esim. patentit ja standardit oleellinen osa tekniikan tietoa, mutta tuskin ensisijaisia tiedonlähteitä esim. kirjallisuustieteilijöille tai filosofeille). Aineiston kuvailussa sovittiin käytettäväksi ns. viralliskielen mukaista hyvää suomenkieltä.

Ohje aineistoryhmätypologiaksi:

  1. Asiantuntijaorganisaatiot
  2. Lehdet
  3. Kirjat, raportit, väitöskirjat
  4. Konferenssit
  5. Kartat, kuvakokoelmat, videot
  6. Tietokannat, hakemistot, bibliografiat
  7. Julkaisuluettelot
  8. Linkkikokoelmat
  9. Uutisryhmät ja postituslistat

Rakenteen toimivuutta on testattu inventoitavan aineiston määrän kasvaessa ja virtuaalikirjastoja käytettäessä. Se on toiminut hyvin aineiston sijoittelussa. Myös yhtenäinen ilme logoineen ja taustakuvineen helpottaa käyttäjää identifioimaan projektiaineiston sivut. On todettu myös puutteita: yhteisen hakusysteemin tarve ja eri tahoilla ylläpidettyjen tieteenalakohtaisten sivujen mahdolliset päällekkäisyydet.

(Ks. Liite: Rakennemallikaavio)

Irma Pasanen-Tuomainen (irma.pasanen@hut.fi), Teknillisen korkeakoulun kirjasto

Sisällysluetteloon
Visuaaliset ohjeet virtuaalikirjastojen laatijoille

1. Tekstien värit:

perusteksti = ruskea (333300)
käymätön linkki = sininen (003399)
käyty linkki = lila (663366)
aktiivinen linkki = punainen tai oranssi (esim. 660099)

2. Kaikissa sivuissa pitää olla sisennys.

3. Taustakuvan (uustausta.jpg) pitäisi olla jokaisella sivulla.

Taustakuva löytyy www-osoitteesta http://www.jyu.fi/kirjasto/virtuaalikirjasto/uustausta.jpg.

4.Virtuaalikirjastologon tulisi olla pikkukoossa heti alussa ja reunassa kiinni. Sen alta alkaa sisennys ja otsake tulee heti logon alle.

Virtuaalikirjastologo löytyy www-osoitteesta http://www.jyu.fi/kirjasto/virtuaalikirjasto/logo4b.gif.

5. Otsikon koko voisi olla (H2) ilman lihavointia. Muut alaotsakkeet taas vähän pienempiä.

6. Sivun alkuun palauttavat linkit pitää tehdä samalla logiikalla. Kun muu teksti on sisennetty, niin tämä osa olisi reunassa kiinni ja teksti "sivun alkuun" voisi olla kokoa -2. Sen ei tarvitse olla isompi, koska se erottuu jo sisennyksen avulla.

Esimerkki ohjeiden toteuttamisesta Taideteollisuuden, taidekasvatuksen ja kuvallisen viestinnän virtuaalikirjasto (http://www.uiah.fi/library/virtual.htm).

Sakke Yrjölä (syrjola@uiah.fi), Taideteollinen korkeakoulu

Sisällysluetteloon
Hakukoneiden arviointi

Oulun yliopiston kirjaston erityistehtävänä projektissa on vuonna 1996 ollut hakurobottien testaus. Testattaviksi hakupalveluiksi valittiin sanahakupalveluista suomalaiset Trampoliini ja Ihmemaa sekä globaalit AltaVista, Excite, Infoseek, Lycos, ja WebCrawler. Valintaperusteina olivat tunnettuvuus, vakiintuneisuus ja se, ettei palvelu ole erikoistunut mihinkään tiettyyn tarkoitukseen, esim. vain ohjelmistojen hakuun.

WWW -maailma muuttuu jatkuvasti, ja arviointi koskee vain kesä- heinäkuuta 1996. Jo tässä ajassa tapahtui monia muutoksia. Yleensäkin dokumenttien määrä lisääntyy niin valtavaa vauhtia, että hakurobottien on jatkuvasti lisättävä kapasiteettiaan pystyäkseen indeksoimaan edes osan WWW-materiaalista. Alue- ja tieteenalakohtaisia hakurobotteja ilmestyy jatkuvasti. Toiset lopettavat toimintansa. Esimerkiksi Trampoliini katosi Internetistä syksyllä. Muutamia kansainvälisiä hakurobotteja, joiden tavoitteena on indeksoida kaikki WWW-dokumentit, tulee varmasti kuitenkin pysymään.

Hakukoneiden hakumahdollisuudet ovat hyvin kirjavia. Haun tavoitteesta riippuu, mikä hakukone on parhain. Mahdollisimman paljon dokumentteja löytää hakemalla Excitesta tai Alta Vistasta, Excitessa myös viive dokumentin julkaisemisen ja löytymisen välillä on pienin. Jos haluaa nopeasti löytää jotain, Lycos ja Infoseek ovat hyviä ja yksinkertaisia valintoja. Jos näkee vähän vaivaa opetellakseen hakutavat, Alta Vista tarjoaa ehdottomasti parhaat hakumahdollisuudet, esimerkkinä haun kohdistaminen tietyyn dokumentin kenttään. Tämän piirteen odottaisi tulevan muihinkin hakukoneisiin. Tiedonhakuihin perehtymättömälle hakuvaihtoehdot voivat kuitenkin tuntua monimutkaisilta ja työläiltä.

Hakurobottien indeksoinnissa ja hakujen tuloksissa on pyrittävä saannin lisäksi tarkkuuteen. Koko tekstin indeksointi mahdollisimman monen palvelimen dokumenteista tuottaa suuria saantilukuja. Toisaalta sanojen painottaminen, dokumentin eri kenttien indeksointi niin että hakuja voidaan kohdistaa kenttiin ja läheisten käsitteiden löytäminen lisää tarkkuutta.

Relevanssipalaute puuttuu kaikista tutkimuksen hakukoneista, se voisi tulevaisuudessa olla yksi keino "opettaa" robotteja löytämään relevantit dokumentit edellisten hakujen ja niistä saadun palautteen avulla.

Metatietojen käyttö on välttämätöntä sekä dokumentteja tehtäessä että indeksoitaessa, jotta hakujen tarkkuutta voidaan parantaa. Metatiedot ovat tällä hetkellä myös ainoa keino välittää tietoa roboteille dokumentissa olevista kuvista, äänestä, videosta ta i CGI -ohjelmista. Metaelementtien indeksointi puuttuu kuitenkin tällä hetkellä useasta hakurobotista. Kirjastojen WWW-asiantuntijat ja robottisuunnittelijat ovat edistämässä ja kehittämässä Metatiedostojen käyttämistä www-dokumenttien sisällönkuvailussa ja indeksoinnissa. Esimerkkinä tämäntyyppisestä projektista on Nordic Metadata -hanke.

Hakukoneiden arviointia käsittelevä raportti löytyy kokonaisuudessaan Internetistä osoitteesta http://www.oulu.fi/library/johdanto.htm.

Tapani Kemppainen (tapani.kemppainen@oulu.fi), Oulun yliopiston kirjasto

Sisällysluetteloon
VIRTUAALIKIRJASTOKOHTAISIA ARVIOITA - PROJEKTIOSAPUOLIEN KOMMENTTEJA

Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjasto

Kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastoa ryhdyttiin kokoamaan systemaattisesti elokuussa 1996 kesälomien jälkeen. Työskentelyä helpotti jo aikaisemmin laadittu tieteenalakohtainen tiedonhankintaosuus JYKin www-sivuilla sekä parin vuoden aikana koulutus- ym. tarkoituksia varten harjoitetun "Internet-surffailun" tuloksena kerätyt alaan liittyvät osoitteet.

Virtuaalikirjaston nimeksi ja alaksi päätettiin kasvatustieteen sijaan ottaa tosin laajempi, mutta ehkä helpommin konkretisoitava - kasvatus ja koulutus. Nimivalinta yksinkertaisti kasvatusalan virtuaalikirjaston rakenneratkaisun tekemistä. Nykyisessä muodossaan virtuaalikirjasto muodostuu kasvatustieteen yleisosuuden sekä koulutuspolitiikan osuuden lisäksi kuudesta koulutusalan mukaisesta luokasta (varhaiskasvatus, perusaste ja lukio, ammatillinen koulutus, erityiskasvatus, aikuiskoulutus, korkeakoulutus). Kasvatustieteen yleisosuuteen on koottu lähinnä sellaista aineistoa, jota ei selkeästi ole voitu yhdistää mihinkään koulutusalaan sekä myös aineistoa, jolla on yleisempää ja tieteellisempää merkitystä.

Aineiston kokoamisessa käytettiin jonkin verran hyväksi hakurobotteja, lähinnä Alta Vistaa. Varsin pian kuitenkin kävi selväksi, että näin tapahtuva aineiston metsästys tuo tulokseksi runsaasti täysin epärelevanttia materiaalia. Tämä johtunee aihealueen laajuudesta. Parhaiten hakurobotti toimi jonkin selkeän tiedon, esim. järjestön, organisaation tai lehden hakemisessa. Varmempi lähtökohta virtuaalikirjaston rakentamiseen saatiin tunnettujen kasvatusalan linkkien ylläpitäjiltä, tiedontuottajilta sekä postituslistoilta.

Työn kuluessa ilmeni, että valittu koulutusaloittainen rakenne toimi hyvin. Aineiston sisällöllinen rajaaminen oli helppoa ja tietoa kuhunkin koulutusalaan löytyi kohtuullisesti. Virtuaalikirjastoon saatu materiaali on pääosin ulkomaista, vaikka silmällä pidettiin myös kotimaisia linkkejä. Perusasteen ja lukion virtuaalikirjastossa aineisto painottuu matemaattis-luonnontieteellisesti siitä yksinkertaisesta syystä, että humanistisen aineiston osuus verkossa on huomattavasti vähäisempää.

Käyttäjäkyselyn tulosten tarkastelua
Kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastoon kohdistui kaikista projektin virtuaalikirjastoista eniten arviointeja. Sitä arvioi 59 henkilöä (29.4% kaikista vastaajista). Vastaajista suurin osa oli Internetin satunnaiskäyttäjiä, jotka hyödyntävät tiedonhaussa pääasiassa hakuohjelmia sekä myös suoria linkkejä. Vastaajat kokevat hakuohjelmat tehokkaimmaksi keinoksi tiedon etsinnässä.

Pääosin kokemukset kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastosta olivat myönteisiä. Ainoastaan virtuaalikirjastossa oleviin tietokantoihin pääsy koettiin hankalaksi. Eniten vastaajat hakivat faktatietoa, kirjallisuusviitteitä sekä erilaisia yhteystietoja ja kokivat näitä myös löytäneensä. Kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjastosta löytyvää tietoa pidettiin yleisesti hyödynnettävänä, tuoreena sekä määrältään sopivana. Lähes kaikki aikoivat käyttää virtuaalikirjastoa myöhemminkin. Vastaajat myös ymmärsivät, että vajaan puolen vuoden ikäinen, melko pikaisesti rakennettu virtuaalikirjasto on vielä epätäydellinen, ja kannustivat jatkokehittelyyn.

Vapaita kommentteja käyttäjäkyselyn vastauksiin:

Jatkosuunnitelmat
Kasvatuksen ja koulutuksen virtuaalikirjaston rakentamista ja täydentämistä jatketaan. Uutena kokonaisuutena liitetään mukaan koulutusteknologia. Erityistä huomiota kiinnitetään tiedon järkevään organisointiin.

Anja Agander, Jyväskylän yliopiston kirjasto

Liikuntatieteen virtuaalikirjasto

Liikuntatieteen virtuaalikirjastoa alettiin rakentaa jo aiemmin kootun JYK:n www-sivuilla olevan Liikuntatieteiden tiedonhankinta -osion pohjalta. Tämä dokumentti on koostunut sekä kirjaston omasta liikuntatieteen tiedonhankintaan valmistetusta materiaali sta sekä kirjaston ulkopuolelle vievistä linkeistä.

Varsinainen materiaalin hankinta ja inventointi aloitettiin jo aikaisemmin kerättyjen linkkien tarkistamisella sekä niihin linkattujen sivujen inventoimisella. Uusi aineisto, jota aiemmin ei ollut kerätty, olivat elektroniset lehdet. Inventoinnissa kartoitettiin myös pikaisesti, löytyykö liikuntatieteestä tietokonesimulaatioita, kuva-, video- ym. erikoistiedostoja. Materiaali inventoitiin kesän 1996 aikana, ja virtuaalikirjasto "avattiin" elokuun lopussa. Täydennyksiä on tehty sen jälkeen sitä myöten kun tarvetta on ilmennyt. Opetus- ja muita esittelytarkoituksia varten osa virtuaalikirjaston otsikoista ja osa etusivusta käännettiin englanniksi.

Liikuntatieteet jaettiin neljään ryhmään Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan oppiainejaottelun mukaan seuraavasti: Liikuntakasvatus ja liikuntapsykologia; Liikunnan sosiaalitieteet, liikuntasuunnittelu, liikunta ja talous; Liikuntabiolo gia, liikuntalääketiede, terveystiede, valmennustieto; Urheilu (myös tanssi, urheiluhistoria ja liikunnan filosofia). "Liikuntatieteet - yleistä" -luokkaa ei perustettu. Tästä syystä kaikille tieteen osa-aloille yhteiset linkit jouduttiin toistamaan jokaisen omassa virtuaalikirjastossa. Tällaisia olivat esim. jotkut asiantuntijaorganisaatiot, lehdet, linkkikokoelmat ja kirjastot / tietopalvelut. Virtuaalikirjaston etusivulle tehtiin kohta "Liikuntatieteiden kokoelmat ja palvelut JYK:ssa" viittamaan paikallisiin liikuntatieteen tiedonhankinnan palveluihin.

Liikuntatieteen virtuaalikirjastoon on tietoisesti haluttu koota tutkimuksen kannalta relevanttia aineistoa, ja siksi urheilusta on otettu mukaan vain suuret, tärkeimmät linkit, joista on yhteys lajikohtaiseen tietoon. Urheilun "virtuaalikirjaston" kokoamiseen Suomessa on osoitettu kiinnostusta muilla tahoilla.

Tiedon kokoamisessa ei käytetty hakurobotteja. Luotettiin suurten liikuntatieteellisten linkkien antiin. Tällainen on esim. Kanadan valmentajayhdistyksen (SIRC) kotisivu, joka on hyvä lähtökohta liikuntatieteellisen tiedon hankintaan. Se sisältää myös kansainvälisen liikuntatieteiden informaatiopalvelujärjestön IASIn kotisivun. Tämän järjestön postituslistalta, jolle voivat liittyä vain jäsenet, olen saanut tuoretta, arvioitua tietoa hyvistä linkeistä. Liikuntabiologian edustavin WWW-dokumentti on Biomechanics World Wide.

Aineisto on ollut hyvin Pohjois-Amerikka-keskeistä, mutta vähitellen hyviä eurooppalaisiakin linkkejä on alkanut löytyä. Suomalaisia dokumentteja on vielä melko vähän. Liikuntabiologiasta löytyi eniten hyviä linkkejä, kun taas liikunnan sosiaalitieteistä ja liikuntakasvatuksesta anti oli vielä vähäistä.

Rakenneratkaisuna sovellettiin Teknillisen korkeakoulun kirjaston laatimaa mallia virtuaalikirjastoille. Omia alaluokkia lisättiin tarpeen mukaan, kun materiaalia löytyi. Näin luotiin mm. kohdat "Tietokonesimulaatioita, kuva- ja videotiedostoja" ja "Videotiedostoja, pelianalyysiohjelmia". Kohtaan "Lehtiä ja muita elektronisia julkaisuja" tehtiin alaryhmäksi "Tutkimuksia ja opinnäytteitä (julkaisuluetteloita)".

Käyttäjäkyselyn tulosten tarkastelua
Liikuntatieteen virtuaalikirjastosivua arvioi 23 henkilöä, eli 11,4% kaikista kyselyyn vastaajista. Luku on toiseksi suurin kasvatustieteen arvioijien (29.4%) jälkeen

Suurin osa vastaajista (71,4%) käyttää Internetiä tiedonlähteenä vielä satunnaisesti. Virtuaalikirjastoista tapahtuvassa tiedonhaussa käytettiin eniten suoria linkkejä tiedonlähteisiin, niiden katsottiin antavan käyttäjien mielestä aihehakemistojen rinnalla parhaimmat tulokset. Kirjallisuusviitteitä etsittiin eniten ja niitä myös löydettiin eniten. Liikuntatieteen virtuaalikirjastoissa oli vastaajien mielestä paljon tai ainakin kohtuullisesti hyödynnettävää tietoa. Haetun asian osalta löytyneiden tiedonlähteiden määrää pidettiin sopivana.

Vapaata kommentointia oli vain muutamissa vastauksissa. Ne olivat kaikki periaatteessa myönteisiä. Virtuaalikirjaston katsotiin vastaavan tiedontarpeeseen. Niissä odotettiin aikaa, että kaikki tutkimustyössä tarvittava aineisto tulisi sähköisesti ruudulle eikä kirjastossa tarvitsisi enää juosta. Joissakin vastauksissa valiteltiin, että jotakin yksittäisaiheeseen esim. judoon tai kansantanssiin liittyvää linkkiä ei löytynyt. Monille liikuntatieteen virtuaalikirjaston käyttäjälle olikin yllätys, että tietoa yksittäisistä urheilulajeista ei ollut löydettävissä suoraan.

Vapaita kommentteja käyttäjäkyselyn vastauksiin:

Jatkosuunnitelmat
Liikuntatieteen virtuaalikirjastoa pyritään päivittämään jatkuvasti. Erityisiä kehittämishankkeita ei ole, mutta päivittämistyössä seurataan Suomen kehitystä, joka on vielä liikuntatieteellisten www-dokkumenttien julkaisun osalta hajanaista. Jos koko liikuntakulttuurin alalle kehitään kansallisia virtuaalipalveluja, haluamme olla hankkeessa mukana.

Mirja Laitinen, Jyväskylän yliopiston kirjasto

Psykologian virtuaalikirjasto

Psykologian virtuaalikirjaston pohjana käytettiin jo aiemmin Jyväskylän yliopiston kirjaston www-sivuston kohtaan "Tiedonhankinta eri tieteenaloilla" koottua psykologian materiaalia, joka sisälsi tietoa JYK:n tarjoamista psykologian tiedonhankinnan palveluista sekä linkkejä tärkeimpiin, lähinnä yhdysvaltalaisiin palveluihin.

Pääasiallinen aineiston inventointi tapahtui kesällä 1996. Tietojenkeruussa edettiin pääasiassa tutkimalla hyvien, luotettavien, jo aiemmin tutuksi tulleiden sivujen linkkilistoja. Näistä tärkeimmät olivat Stanfordin yliopiston ja American Psychological Associationin (APA) sivut. Hakurobotteja ei juurikaan tietojenkeruussa käytetty. Aihehakemistot (esim. Yahoo ja Galaxy) sensijaan osoittautuivat hyödyllisiksi tämänlaisessa tiedon inventoinnissa. Lisäksi seurattiin koko ajan muutamia psykologian alan postituslistoja.

Kotimaista psykologista aineistoa oli vielä puoli vuotta sitten Internetissä kohtalaisen niukasti. Omat kotisivut puuttuivat vielä monilta yliopistojen psykologian laitoksilta ja alan järjestöiltä, tai ne olivat hyvin suppeita. Tilanne on kuitenkin koko a jan korjaantumassa. Sensijaan yhdysvaltalaista aineistoa oli löydetttävissä runsaasti. Elektronisten lehtien osuus kasvaa koko ajan ja on ratkaistava, miten lehdet saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön.

Psykologisen testiaineiston kartoittamista pidettiin myös inventoinnissa tärkeänä. Sitä löytyi Internetistä kuitenkin vielä melko niukasti: Swets Test Services ja European Test Publishers Group tarjoavat testiluetteloita Internetissä.

Luokitusratkaisun tekeminen psykologian virtuaalikirjaston sivulle tuotti jonkin verran ongelmia. Aluksi pyrittiin luomaan tarkempaa luokitusta, mutta aineiston inventoinnin yhteydessä todettiin, että kolme luokkaa riittää: 1."psykologia yleensä" 2. fysiologinen psykologia ja neuropsykologia 3. kliininen psykologia, mielenterveys ja psykoterapia. Mahdollisesti aineiston karttuessa voidaan luokasta "psykologia yleensä" erotella esim. lapsipsykologia ja persoonallisuuudenpsykologia omiksi ryhmikseen.

Psykologian virtuaalikirjaston etusivulta laitettiin JYK:n palveluihin linkit. Niiden kautta löytyvät mm. JYK:oon tulevat psykologian lehdet. Tästä lehtiluettelosta on tehty linkit lehtien www-sivuille, mkäli sellaisia on löydettävissä.

Psykologian virtuaalikirjasto avattiin elokuun alussa. Sen jälkeen linkkejä ei juuri ole lisätty. Suurempaan päivitykseen ja kehittelyyn on tänä aikana jo tullut paineita.

Käyttäjäkyselyn tulosten tarkastelua
Psykologian virtuaalikirjastoa arvioi 15 vastaajaa (7,5 % kaikista vastaajista). Luku on melko pieni, eikä siitä voi vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Valtaosa vastaajista käytti Internetiä psykologisen tiedon hankintaan satunnaisesti. Psykologian virtuaalikirjastossa oli tiedonhaussa käytetty eniten suoria yhtyksiä tiedonlähtieisiin ja tällä tavoin oli myös saatu parhaimmat tulokset. Jonkin verran oli käytetty hakuohjelmia, joihin virtuaalikirjastosta oli linkitys, ja toiseksi parhaat tulokset oli saatu näillä. Faktatietoa oli etsitty eniten ja sitä oli myös löydetty eniten. Toiseksi eniten oli löydetty organisaatioiden esittelyjä.

Vastaajista vajaa puolet oli löytänyt kohtuullisen määrän ja kolmannes paljon hyödynnettävää tietoa. Löytyneiden tiedonlähtieden määrää piti sopivana yli puolet vastaajista. Valtaosa vastaajista aikoi käyttää virtuaalikirjastoa tiedonhakuun vastaisuud essakin.

Vapaat kommentit olivat positiivisia, joskin melko pyöreitä. Joissakin toivottiin lisää tieteenaloja (mm. filosofiaa, hoitotiedettä ja informaatiotutkimusta).

Eva Ijäs, Jyväskylän yliopiston kirjasto

Kuopion yliopiston kirjasto

Virtuaalikirjastojen rakenteesta ja aineiston keräämisestä

Kuopion yliopiston kirjaston kokoamat virtuaalikirjastot ovat rakenteeltaan yksinkertaisia HTML-tiedostoja. Kunkin tiedoston alussa on lueteltu ensin aineistotyypit, jotka ovat seuraavat:

Näiden jälkeen on listattu itse aineistolinkit eli tietoresurssien verkko-osoitteet ryhmiteltyinä ylläolevaan järjestykseen. Kun haluttu aineistotyyppi on ensin valittu, tulee näytölle listaus siihen sisältyvistä aineistolinkeistä. Kunkin linkin kohdal le on kirjoitettu on lyhyt kuvaus sen osoittamasta aineistosta. Näin tiedonhakija voi päätellä resurssin käyttökelpoisuuden etukäteen. Aineistotyyppien tasolta on mahdollista siirtyä suoraan virtuaalikirjastoprojektin etusivulle, Kuopion yliopiston kirjaston kotisivulle ja valintakriteereihin. Aineistolinkkien tasolta puolestaan pääsee sekä aineistotyyppien tasolle että virtuaalikirjastoprojektin etusivulle. Kaikilta tasoilta on lisäksi pääsy käyttäjäkyselyyn.

Aineistoa virtuaalikirjastoihin on koottu useilla eri menetelmillä. Kuopion yliopiston kirjastossa on ylläpidetty omaa web-kokoelmaa vuoden 1994 loppupuolelta alkaen, ja osa materiaalista on peräisin sieltä. Verkko-osoitteita on saatu myös lehtiartikkelei sta ja muusta kirjallisuudesta sekä Kuopion yliopiston tutkijoilta. Olemme lisäksi käyttäneet apuna Internetin aihehakemistoja, (esim. Yahoo, WWW Virtual Library ja Argus Clearinghouse) sekä sanahakupalveluita (esim. Lycos ja AltaVista). Pääosa aineiston keräämisestä on tapahtunut virtuaalikirjastojen rakentamisen yhteydessä vuoden 1996 elo-lokakuussa.

Yksi tärkeimmistä havainnoistamme virtuaalikirjastojen ylläpidossa on ollut työvoimavaltaisuus ja sitä kautta hitaus. Linkkejä sinänsä löytyy kyllä melko helposti ja nopeasti, mutta niiden huolellinen läpikäynti, laadun arviointi ja kuvailutekstien kirjoittaminen vievät yllättävän paljon aikaa. Tietoja on myös päivitettävä ja linkkien toimivuutta testattava myöhemminkin säännöllisesti. On selvää, että tällainen toiminta vaatii tuekseen pysyvän organisaation. Virtuaalikirjastojen ylläpito pitääkin tulevaisuudessa pystyä sulauttamaan osaksi kirjastojen tavanomaisia rutiineita.

Hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjasto

Hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjastoa arvioi käyttäjäkyselylomakkeella tutkimusaikana 1.9. - 18.11.1996 yhteensä 11 henkilöä (5,4% kaikista vastanneista).

Hoitotiede ja terveydenhuolto yhdistettiin samaksi virtuaalikirjastoksi, koska nämä alat tukevat toisiaan ja ovat osin myös aineistoltaan yhteneväisiä tai ainakin rinnakkaisia. Loppukäyttäjien katsottiin hyötyvän siitä, että kaikki relevantti aineisto on yhdessä, varsinkin kun kokoelma on kooltaan vielä pienehkö. Aihealueet voidaan - ja tuleekin - eriyttää virtuaalikirjaston kehittyessä ja monipuolistuessa. Hoitotieteeseen ja terveydenhuoltoon tavalla tai toisella liittyvää aineistoa löytyy verkosta helposti ja paljon. Tasokkaan ja loppukäyttäjälle relevantin sekä nopeasti k äyttöön saatavan aineiston löytäminen on kuitenkin työlästä. Erilaisia ja eritasoisia linkkilistoja on runsaasti, mutta hyviä suoria linkkejä tiedonlähteisiin on hankalampi löytää. Siksi aineiston laadun mukaan tehty esivalinta helpottaa nimenomaan loppukäyttäjien tiedonhakua. Linkkilistoja on helppo löytää esimerkiksi eri korkeakoulujen ja muiden organisaatioiden kotisivuilta. Yksittäisten dokumenttien kartoittaminen sijaan vaatii laajamittaista selailua ja on siten aikaa vievää työtä. Varsinkin kun läheskään aina ei voi olla varma, että valittu linkkireitti johtaa hyödynnettävään aineistoon.

Lääketieteessä ja muillakin lähialoilla on tehty runsaasti monipuolisia linkkilistoja, joita voitiin hyödyntää hoitotieteen ja terveydenhuollon virtuaalikirjastoa koottaessa. Esimerkiksi Kuopion yliopiston kirjaston web-kokoelman monien peruslinkkien avulla päästiin käsiksi uusiin tiedonlähteisiin, mutta niiden soveltuvuuden ja laadun arviointi vei runsaasti aikaa.

Kyselyyn vastanneiden mielipiteet virtuaalikirjastosta olivat pääosin myönteisiä. Etenkin opiskelun ja opetuksen katsottiin hyötyvän virtuaalikirjaston palveluista, koska sen avulla voidaan säästää aikaa ja tarkistaa helposti erilaisia lähteitä sekä tuottaa oppimateriaalia. Virtuaalikirjaston kehittämistä pidettiin oikeana kehityssuuntana. Tässä vaiheessa virtuaalikirjastossa katsottiin olevan kohtuullisesti tai ei paljoakaan hyödynnettävää aineistoa. Suuren määrän lö ysivät vain kaksi kyselyyn vastannutta kirjastoammattilaista, jotka tietenkin katsoivat asiaa palvelun näkökulmasta.

Organisaatioiden esittelyjen ja erilaisten yhteystietojen todettiin löytyvän helposti. Sen sijaan yksittäisten faktatietojen löytyminen koettiin hankalaksi. Tämä johtuu luonnollisesti organisaatioiden kotisivujen määrästä. Niiden tarjoamat palvelut ovat taas usein maksullisia ja vapaasti hyödynnettäviä yksittäisiä dokumentteja ei virtuaalikirjastossa vielä ole kovinkaan paljon saatavissa. Lisäksi faktatiedon nopea löytyminen edellyttäisi kirjastolta hakuominaisuuk sia. Tulevaisuudessa toivottiin monipuolisempia aihealueita sekä suoraa pääsyä helposti ja nopeasti tiedonlähteisiin ja yksittäisiin dokumentteihin.

Molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjasto

Molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjastoa arvioi käyttäjäkyselylomakkeella tutkimusaikana 1.9. - 18.11.1996 yhteensä 14 henkilöä (7,0% kaikista vastanneista).

Pääosa vastaajista käyttää Internetiä tiedonlähteenä molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian aloilla yleensä satunnaisesti. Tämä on ymmärrettävää, koska kyseisen alan keskeinen tieto julkaistaan perinteisissä tieteellisisissä lehdissä, joita ei ole laajamittaisesti saatavissa maksutta Internetistä. Toisaalta eräitä tiedonlähteitä, kuten esim. geeni- ja proteiinisekvenssitietokantoja, on hyvinkin kattavasti ilmaiskäytössä verkon kautta. Virtuaalikirjastoon koottiin tiedossamme olevat sekvenssitietokannat sekä lisäksi eräitä muita kirjallisuustietokantoja, kuten esim. Uncover. Tietokantayhteydet olivatkin yhdessä suorien linkkien kanssa käytetyimpiä hakumahdollisuuksia tässä virtu aalikirjastossa. Puolet vastanneista oli lisäksi sitä mieltä että yhteydensaanti tietokantoihin on helppoa ja että yhteyksiä on riittävästi.

Molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjastosta on etsitty pääasiassa kirjallisuusviitteitä, faktatietoa, yhteystietoja ja organisaatioiden esittelyjä. Kaikki haluamaansa faktatietoa ja organisaatioiden esittelyjä hakeneet myös löysivät niitä, toivomiaan kirjallisusviitteitä puolestaan oli saanut viisi vastannutta ja yhteystietoja kolme. Pääosa vastanneista sai mielestään kohtuullisen määrän hyödynnettävää tietoa. Yhden vastaajan mielestä tietoa oli löytynyt paljon ja kahden mielestä vähän. Löytyneiden tiedonlähteiden määrää haetun asian osalta pidettiin yleensä sopivana Kukaan vastanneista ei pitänyt saamaansa tietoa vanhentuneena ja suurin osa heistä aikoo käyttää molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjastoa myös jatkossa.

Vapaamuotoisista vastauksista näkyy selvästi yleinen tyytyväisyys molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjaston kokoelmiin.

Toisaalta kirjastoa haluttiin myös laajennettavan koskemaan muitakin lääketieteen osa-alueita. Tämä on ymmärrettävää, koska molekulaarinen lääketiede ja geeniterapia on - varsinkin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa - vain muutaman ryhmän tutkimuskohteena, kun taas lääketiedettä yleensä opetetaan ja tutkitaan meillä viidessä yliopistossa. Mitä ilmeisimmin myös käytännön lääkärit ovat kiinnostuneita hakemaan tietoja Internetistä.

Tutkijoiden ohella myös opiskelijat ovat löytäneet molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjaston, eräs heistä jopa opintojen kannalta hyvään aikaan. Olemme tietoisesti pyrkineet rakentamaan virtuaalikirjaston sellaiseen asuun, että käytt ökynnys olisi matala muillekin kuin vain alan varsinaisille tutkijoille. Tähänhän perinteisetkin kirjastot pyrkivät ja tavoitteen tulee olla sama myös digitaalisessa maailmassa. Internetiä voidaan pitää paitsi tiedonhaun ja viestinnän välineenä, myös viihdekanavana. Verkko on luonteeltaan nopeatempoiseen selailuun ja surfailuun houkutteleva ja saattaa olla vaikeaa vetää rajaa sen välille, mikä on "vakavaa tiedonhakua", mikä silmäilyä ja ajanvietettä. Tämä tuli esille myös molekulaarisen lääketieteen ja geeniterapian virtuaalikirjaston käyttäjäpalautteessa.

Ympäristöterveyden virtuaalikirjasto

Ympäristöterveyden virtuaalikirjastoa arvioi käyttäjäkyselylomakkeella tutkimusaikana 1.9. - 18.11.1996 yhteensä 5 henkilöä (2,4% kaikista vastanneista).

Vastanneet hyödyntävät Internetiä tiedonlähteenä ympäristöterveyden alalla vaihtelevalla tiheydellä - satunnaisesta käytöstä useaan kertaan viikossa - joten mitään tyypillistä käyttömäärää ei voida sanoa. Suurin osa vastaajista on opiskelijoita ja heille ei välttämättä ole vielä muodostunut mitään vakiintuneita tiedonhankintakäytäntöjä. Utelias selailukin voitaneen tässä yhteydessä tulkita tiedonhauksi. Sama vaihtelevuus on tunnusomaista myös virtuaalikirjastosta käy tetyille hakumahdollisuuksille; kaikkia tai lähes kaikkia oli kokeiltu, suoria linkkejä kuitenkin eniten. Tarjoamiamme tietokantoja oli kokeiltu vähän. Yhteyksien saanti niihin koettiin kuitenkin helpoksi ja tietokantojen määrä riittäväksi.

Ympäristöterveyden virtuaalikirjastosta on etsitty kuin myös löydetty pääasiassa faktatietoa, kirjallisuusviitteitä ja yhteystietoja. Suurin osa vastanneista sai tietoja mielestään kohtuullisen määrän. Löytyneiden tiedonlähteiden määrää haetun asian osalt a pidettiin sopivana, yhden henkilön mielestä liian vähäisenä. Vastanneet eivät pitäneet saamaansa tietoa vanhentuneena ja he kaikki aikovat käyttää ympäristöterveyden virtuaalikirjastoa myös jatkossa.

Vapaamuotoisia vastauksia saatiin vain yksi, mutta siinä kuvastuu erinomaisen hyvin eräs virtuaalikirjastoprojektin tavoitteista.

Virtuaalikirjastojen kehittämisestä

Rakentamamme virtuaalikirjastot ovat mielestämme hieman kömpelöitä käyttää nykyisessä muodossaan. Linkkilistoja selailemalla on hankalaa hakea jotain tiettyä tietoa. Selailuun menee helposti runsaasti aikaa, varsinkin jos sattuu löytämään jotain muuta mielenkiintoista, jota unohtuu katselemaan. Kun linkkien määrä kasvaa satoihin ja tuhansiin, käy selaaminen toivottomaksi. Kokoelmassa ei näin ollen vielä tule riittävän selkeästi näkyviin kirjaston työn antama lisäarvo aineiston löytyvyydelle. Osin se tietysti toteutuu, kun aineisto on selkeästi ja asiantuntevasti valittua. Tästä syystä voi tiedonhakua virtuaalikirjastoissa kutsua sofistikoituneeksi surffailuksi. Selailu un verrattavana se on tietysti melko sattumanvaraista. Surffailua voi käyttää lähinnä uusien ideoiden ja vaikutelmien keräilyyn ajanvietteen ohella.

Tietokantapohjaisessa virtuaalikirjastossa yksittäisen dokumentin/tietoaineiston löytyminen helpottuu, varsinkin jos sisällönkuvailu tehdään kontrolloiduilla asiasanoilla. Virtuaalikirjastojen yhtenäinen ulkoasu ja rakenne ovat myös tärkeitä, jotta hajanaisuudelta ja amatöörimäisyydeltä vältytään.

Virtuaalikirjastojen ylläpito - mm. verkko-osoitteiden päivittäminen ja uusien tiedonlähteiden lisääminen kokoelmaan - on erittäin tärkeää palvelun käyttökelpoisuuden ja uskottavuuden kannalta. Nykyisellään se on hankalaa, koska tietyn henkilön täytyy editoida HTML-tiedostoja manuaalisesti. Ylläpitoa ei tästä syystä voi hajauttaa eri ihmisille tai toimipisteisiin.

Tarkoituksemme onkin parantaa Kuopion yliopiston kirjaston ylläpitämiä virtuaalikirjastoja niin, että ryhdymme ylläpitämään kokoelmatietokantaa vuonna 1997. Sitä voidaan päivittää www-lomakkeella hajautetusti. Tietokannan tietueet sisältäisivät nykyisten tietojen (linkki resurssiin ja lyhyt kuvaus siitä) ohella myös asiasanoja ja muutakin sisällönkuvailua eli metatietoa. Sopivalla ohjelmalla tuotetaan sitten virtuaalikirjaston "hyllyjärjestys" monipuolisine hakumahdollisuuksineen. Olemme alustavasti tarkastelleet WILMA-nimistä ohjelmistoa, mutta muitakin mahdollisuuksia on olemassa. Valittavan ratkaisun tulisi olla sellainen, että tiedot voidaan konvertoida tieteellisten kirjastojen tulevaan VTLS Virtua -järjestelmään.

Saamamme palautteen mukaisesti haluamme laajentaa virtuaalikokoelmiamme kattamaan Kuopion yliopiston keskeiset tieteenalat ja kehityshankkeet. Tällaisia ovat esim. neurotieteet ja muutamat muut lääketieteen osa-alueet, kliininen ravitsemustiede ja farmasia.

Heikki Laitinen (heikki.laitinen@uku.fi) ja Oili Puukko, Kuopion yliopiston kirjasto (oili.puukko@uku.fi)

Oulun yliopiston kirjasto

Aate- ja oppihistorian, Maantieteen, Ekologian, Geologian sekä Saamen kielen ja kulttuurin virtuaalikirjastot

Laatimiemme virtuaalikirjastojen rakenne noudattaa pääosin projektin suosituksen rakennemallia. Siitä poikettiin ainoastaan silloin kun tieteenalalta löytyi vain vähän linkkejä.

Perusaineisto kartoitettiin hakurobottien ja laitosten asiantuntijoiden avulla.

Käyttäjäkyselyn kautta virtuaalikirjastojamme arvioitiin varsin tasaisesti koko tarkastelujakson (1.9. - 18.11.) aikana. Käyttäjät tekijät 1 - 4 arviota päivittäin. Kaiken kaikkiaan tuona aikana Oulun yliopiston kirjaston virtuaalikirjastosivuista annettiin 54 arviota ( 26,9% kaikista vastanneista).

Käyttäjäkyselyn tuloksia

Virtuaalikirjastoista tehdyt arvioinnit

kpl% kaikista arvioiduista
Aate- ja oppihistoria2010,0
Maantiede157,5
Ekologia73,4
Geologia63,0
Saamen kieli ja kulttuuri63,0
Yht.5426,9

Virtuaalikirjastoja arvoineiden tieteenalat

TieteenalaAate- ja oppihistoriaMaantiedeEkologiaSaamen kieli ja kultt.Geologia
Hum-taiteellinen16-141
Kasvatustiede-----
Liikuntatiede-1---
Lääke-, hoitotiede-1---
Mat-luonnontiet.144-4
Psykologia-----
Teknillinen-2-1-
Yhteiskuntatiet.14---
Muu23211

"Aiotko käyttää tätä (arvioimaasi) virtuaalikirjastoa uudelleen?"

Tieteenalakylläei
Aate- ja oppihistoria20-
Maantiede123
Ekologia61
Geologia6-
Saamen kieli ja kulttuuri42

Edellisen kysymysosion vastausten perusteluiksi annettiin virtuaalikirjastokohtaisesti seuraavia kommentteja:

Aate- ja oppihistoria

Maantiede

Ekologia

Saamen kieli ja kulttuuri

Geologia

Tapani Kemppainen (tapani.kemppainen@oulu.fi), Oulun yliopiston kirjasto

Teknillisen korkeakoulun kirjasto

Ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjasto

Ympäristönsuojelutekniikkaan liittyvän verkkotietoaineiston kokoamisen lähtökohtana oli saada tietoa ympäristötietoa tuottavista organisaatioista sekä Suomessa että maailmalla. Tärkeimmillä suomalaisilla tiedontuottajilla on kullakin jo omat kotisivunsa/palvelimensa verkossa ja ne muodostivat hankkeen peruspilarit yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Aineiston ja tiedonhankinnassa käytettiin myös hakurobotteja mutta erityisesti pohjoisamerikkalaise n, USA-lähtöisen ympäristötiedon käyttökelpoisuus suomalaiseen virtuaalikirjaston kokoelmaan todettiin usein huonoksi sen paikallisuuden vuoksi. Aineisto saattoi koskea vain tietyn osavaltion osaa tms. Toinen havaittu piirre ympäristötiedon osalta oli erilaisten aktivistiryhmittymien julkaisutoiminta verkossa.

Ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjasto jaettiin neljään eri osaan: yleinen ympäristötekniikka, ilmansuojelutekniikka, jätevesien ja teollisuusjätteiden käsittely ja vesiensuojelutekniikka. Tämä jaottelu noudattelee myös insinööritieteiden tärkeimmän tietokannan ja tiivistelmäjulkaisun, Engineering Information Inc. tuottaman Engineering Index (Compendex) rakennetta. Aineisto ei vuoden 1996 aikana päässyt näissä luokissa kasvamaan liian suureksi. Teknillisen korkeakoulun kirjastoa pyydettiin myös toimittamaan arvioidusta ja valitusta englanninkielisestä aineistosta t iedot Ruotsissa ylläpidettyyn EELS-verkkotietoaineistoa kokoavaan hakupalveluun.

Organisaatiotietojen ohella virtuaalikirjastoihin on arvioitu ja koottu muutakin primääriaineistoa, kuten esim. alan aikakauslehtiä. Tämän aineistoryhmän osalta virtuaalikirjaston ylläpidossa tuli selkeästi esiin verkkoaineiston muuttuva luonne: lehtiaineiston tietosisältö, käyttöehdot ja sijainti eivät pysyneet samana syksyn syys-joulukuun aikana. Kuitenkin projektin käyttäjäkyselyn tulokset osoittavat virtuaalikirjastojen käyttäjien etsivän usein juuri originaalidokumentteja (ns. faktatietoa esim. tekstidokumenttien muodossa). Ylläpidon kannalta on huomioitava, että "automaattinen aineiston tarkistin" (esim. Mosaicin autosurf-komento) tarkastaa vain sijainnin (ts. linkin) muutokset eikä itse tiedonlähteessä tapahtuneita muutoksia.

Käyttäjäkyselyn tuloksia
Ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjastoa arvioi käyttäjäkyselyssä 10 henkilöä (5,0% kaikista vastanneista). Tähän ryhmään kuului yliopistojen opiskelijoita, tutkijoita ja muuta henkilökuntaa. Kaikkiaan ympäristönsuojelutekniikan sivuilla oli kyselyn aikana käyty noin 400 kertaa. Suurin osa kyselyyn vastanneista totesi käyttävänsä tietoverkkoja satunnaisesti etsiessään ympäristönsuojelutekniikkaan liittyvää tietoa. Ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjaston tietovaranto sisälsi heidän mielestään kohtuullisesti tai ei vähän hyödynnettävää tietoa. Kaikki ympäristönsuojelutekniikan virtuaalikirjastoa arvioineet käyttäjät aikoivat käyttää sitä uudelleen.

Irma Pasanen-Tuomainen (irma.pasanen@hut.fi), Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

Taidekasvatuksen, taideteollisuuden ja kuvallisen viestinnän virtuaalikirjasto

Virtuaalikirjaston aineisto on kerätty sekä TaiKin/TaiKin kirjaston aikaisemman työn tuloksista että projektirahoituksen avulla. Suuri osa elekrtonisista julkaisuista kerättiin alkukesästä, mutta aineiston ryhmittely Kuopion yliopiston kirjaston laatimien valintakriteerien mukaan onnistui myös jälkikäteen tehtynä. Jo kolmen kuukauden seuranta osoitti, että virtuaalikirjastoa on päivitettävä jatkuvasti, koska www-osoitteet muuttuvat/poistuvat usein. Asiantuntijaorganisaatioita löytyi näiltä virtuaalikirjaston aloilta suhteellisen runsaasti. Tältä pohjalta virtuaalikirjastoa tuleekin laajentaa taiteen/kulttuurin alueella ja muodostaa Suomeenkin kultuurin tietoverkko.

Käyttäjäkyselyn tulosten tarkastelua
Vastauksia käyttäjäkyselyyn rakentamamme virtuaalikirjaston osatla tuli vain kymmenen (5,0% kaikista kyselyyn vastanneista). Palaute oli valtaosin positiivista. Käyttjät kaipasivat luonnollisesti lisää sisältöä virtuaalikirjastoon - kirjastomme onkin vasta tekeillä. Virtuaalikirjaston ulkoasua/graafista suunnittelua käyttäjät pitivät yleensä selkeänä. Kuvan/multimedian suhteen mielipiteet jakautuivat voimakkaimmin. Osa käyttäjistä kaipaa lisää kuvia 'piristykseksi' ja osaa käyttäjistä ne vain häiritsevät. Näihin mielipiteisiin vaikuttaa luultavasti myös vastaajan käytössä oleva laitekanta.

Liisa Kemppi (lkemppi@uiah.fi), Taideteollisen korkeakoulun kirjasto

Sisällysluetteloon
3.2.1997 Jyväskylän Yliopiston Kirjasto